Miten rokotteet vaikuttavat?

Jokainen virus ja bakteeri saa aikaan ainutkertaisen vasteen immuunijärjestelmässä ja tietyissä soluissa, joita on veressä, luuytimessä ja koko kehossa. Tällaisia soluja ovat muun muassa T-solut ja B-solut.

Rokote saa aikaan immuunivasteen ja kehoon kehittyy ”muisti” tiettyä tautia varten. Rokote ei kuitenkaan aiheuta tautia.

Rokotteet sisältävät voimakkaasti heikennetyn tai inaktivoidun muodon siitä viruksesta tai bakteerista, joka yleensä aiheuttaa taudin, tai pieniä osia viruksesta tai bakteerista. Tätä kutsutaan nimellä antigeeni.

Kun henkilölle annetaan rokote, hänen immuunijärjestelmänsä tunnistaa antigeenin ”vieraaksi”. Immuunisolujen tehtävänä on tappaa taudinaiheuttaja ja valmistaa vasta-aineita sitä vastaan. Vasta-aineet ovat sellaisia proteiineja, jotka auttavat tappamaan tartunnanaiheuttajan.

Jos henkilö joutuu myöhemmin kosketuksiin saman tarttuvan viruksen tai bakteerin kanssa uudestaan, hänen immuunijärjestelmänsä ”muistaa” sen. Immuunijärjestelmä alkaa nopeasti valmistaa oikeita vasta-aineita ja aktivoi oikeat immuunisolut tappamaan viruksen tai bakteerin. Näin se suojaa henkilöä saamasta tautia.

Immuniteetti kestää yleensä vuosia, toisinaan koko eliniän. Sen keston pituus vaihtelee taudin ja rokotteen mukaan.

      How vaccines work
      1. Antigeeni 2. Vasta-aineet 3. Immuunivaste

       

      Rokotuksen ansiosta kehittynyt immuniteetti suojaa paitsi rokotettua ihmistämyös rokottamattomia ihmisiä yhteisössä, esimerkiksi vauvoja, jotka ovat liian nuoria rokotettavaksi. Tämä laumasuoja voi toimia vain, jos rokotettuja ihmisiä on tarpeeksi.

      Sitä vastoin henkilö, joka tulee immuuniksi sairastumalla tautiin, voi altistaa muita rokottamattomia ihmisiä taudille. Tällä henkilöllä on myös riski saada komplikaatioita.

        Rokotteen aineosat

        Yhden tai useamman antigeenin lisäksi rokotteessa on muitakin aineosia. Niitä ovat...

        Page last updated 13 Maa 2020