Mikä covid-19-tauti on?

Covid-19 on tauti, jonka aiheuttaja on virus nimeltään SARS-CoV-2 (vakavan äkillisen hengitystieoireyhtymä aiheuttava koronavirus 2). SARS-CoV-2 on uusi koronaviruskanta. Sitä ei ollut todettu ihmisillä ennen joulukuuta 2019.

Koronaviruksia on monta eri tyyppiä. Ne tarttuvat pääasiassa eläimiin, mutta osa voi tarttua myös ihmisiin.

Nykyinen covid-19-epidemia alkoi vuoden 2019 lopussa. Maailman terveysjärjestö (WHO) julisti sen pandemiaksi 11. maaliskuuta 2020 (1). Tämä on ensimmäinen koronaviruksen aiheuttama pandemia.

Symptoms of COVID-19

Mitkä ovat covid-19-taudin oireet?

Covid-19-taudin pääasialliset oireet ovat

  • kuume
  • yskä
  • yleinen heikotus tai uupumus
  • maku- tai hajuaistin muutos tai katoaminen
  • kurkkukipu
  • päänsärky
  • lihaskipu
  • ripuli.

Taudin vakavuus vaihtelee suuresti eri ihmisten välillä.

Osa covid-19-tautiin sairastuneista on oireettomia. Heillä ei siis ole lainkaan oireita.

Vakavissa tapauksissa oireina voivat olla

  • vaikeutunut hengitys, hengenahdistus
  • sekavuus
  • rintakipu.

Vaikeista oireista kärsivät ihmiset voivat tarvita erikoissairaanhoitoa ja erityistä tukea.

Potilaan tila voi huonontua nopeasti. Jos näin käy, se tapahtuu usein toisella tautiviikolla.

Valitettavasti osa covid-19-tautiin sairastuneista tarvitsee sairaalahoitoa. Jotkut heistä saattavat tarvita jopa tehohoitoa, toisinaan pitkäänkin.

Mitkä ovat covid-19-taudin komplikaatiot?

Vakavista hengitystieoireista kärsivät potilaat saattavat tarvita hengityskonehoitoa. Se voi altistaa heitä saamaan covid-19-taudin lisäksi jonkin muunkin tartunnan, esimerkiksi keuhkokuumeen.

Lisäksi osalla covid-19-potilaista on kohonnut riski saada veren hyytymiseen liittyviä komplikaatioita, kuten aivohalvaus tai sydänkohtaus.

Potilailla voi olla joskus myös hermostoon liittyviä oireita. Niitä voivat olla esimerkiksi väliaikaiset persoonallisuuden tai vireystason muutokset.

Sairaalahoitoon joutumisen todennäköisyys on muita suurempi iäkkäillä ihmisillä (erityisesti yli 60-vuotiailla) sekä ihmisillä, joilla on perussairauksia.

Yleisesti ottaen kuoleman riski on covid-19-taudissa pieni, mutta se on suurempi kuin influenssassa. Kuoleman riski on muita suurempi iäkkäillä sekä ihmisillä, joilla on pitkäaikaissairauksia.

Mikä on pitkäkestoinen covid-19-tauti?

Pieni osa potilaista saattaa kärsiä covid-19-tartunnan pitkäaikaisvaikutuksista. Tätä kutsutaan covid-19-taudin jälkeiseksi tilaksi tai pitkäkestoiseksi covid-19-taudiksi.

Pitkäkestoista covid-19-tautia voivat sairastaa kaikenikäiset potilaat, myös ne, joilla oli tartunnan alussa vain lieviä covid-19-taudin oireita.

Oireita ovat esimerkiksi

  • yleinen heikotus
  • hajuaistin katoaminen
  • hermokipu
  • unihäiriöt
  • stressi.

Täydellinen paraneminen voi kestää jopa kuusi kuukautta. Tähän sairaustilaan ei ole hoitoa tällä hetkellä.

Transmission of COVID-19

Miten covid-19-tauti leviää?

SARS-CoV-2-virukset siirtyvät ihmisestä toiseen pääasiassa erittäin pienten vesihiukkasten välityksellä, joita vapautuu ilmaan tartunnan saaneen henkilön hengittäessä ja etenkin puhuessa, laulaessa, huutaessa, niistäessä tai yskiessä. Nämä hiukkaset voivat sitten saavuttaa lähellä (yleensä enintään kahden metrin päässä) olevat ihmiset, jotka mahdollisesti hengittävät niitä sisäänsä.

Suuremmat hiukkaset (pisarat) voivat myös laskeutua pinnoille, joita muut ihmiset koskettavat. Tällöin virusta saattaa tarttua käsiin, ja ihmiset saavat tartunnan koskettaessaan nenäänsä, suutaan tai silmiään. Virus voi säilyä elossa muutaman päivän ajan muovisilla tai ruostumattomasta teräksestä valmistetuilla pinnoilla. Se voi kuitenkin säilyä elossa useita tunteja myös esimerkiksi pahvi- tai kuparipinnoilla.

Leviäminen tartunnan saaneesta ihmisestä toiseen voi alkaa kaksi päivää ennen oireiden ilmaantumista. Yksi tartunnan saanut ihminen tartuttaa keskimäärin jopa viisi muuta ihmistä, jos leviämistä ehkäiseviin varotoimiin ei ryhdytä.

Oireet alkavat ilmetä yleensä viisi tai kuusi päivää tartunnan saamisen jälkeen. Tämä aika voi kuitenkin vaihdella yhdestä päivästä kahteen viikkoon.

Risk groups of COVID-19

Kuka on vaarassa sairastua covid-19-tautiin?

Kuka tahansa voi sairastua covid-19-tautiin.

Joillakin ihmisryhmillä kuitenkin kehittyy muita todennäköisemmin vakava tauti. Näitä ryhmiä ovat yli 60-vuotiaat ihmiset, raskaana olevat naiset sekä ihmiset, joilla on perussairauksia, kuten

  • lihavuus
  • korkea verenpaine
  • diabetes
  • sydänsairaus
  • keuhkoihin ja hengitysteihin vaikuttavat pitkäaikaissairaudet
  • hermostoon vaikuttavat sairaudet
  • heikentynyt immuunijärjestelmä.

Lisäksi aikuiset saavat yleensä vakavampia oireita kuin lapset. Silti lapsetkin levittävät virusta toisiin ihmisiin, ja joillekin lapsille kehittyy vakava tauti.

Ruuhkaiset sisätilat mahdollistavat covid-19-taudin nopean leviämisen: merkittäviä epidemioita on ollut niin vankiloissa, siirtolaiskeskuksissa kuin elintarviketehtaissakin.

Kylmä tai kostea ilma voi mahdollisesti helpottaa virusten siirtymistä ihmisestä toiseen.

Prevention of COVID

Miten covid-19-tautia voidaan ehkäistä?

Tehokkain tapa ehkäistä covid-19-tautia on rokotus yhdessä muiden toimenpiteiden, kuten kasvomaskien käytön ja turvavälien pitämisen, kanssa. Rokotetuilla ihmisillä on pienempi todennäköisyys sairastua vakavasti tai joutua sairaalaan. Tämän vuoksi kansanterveysalan organisaatiot kehottavat kaikkia rokotuskelpoisia ihmisiä ottamaan rokotukset covid-19-tautia vastaan mahdollisimman pian. Lisätietoja on kohdassa Covid-19-rokotteet.

Leviämistä voidaan pysäyttää pitämällä fyysistä etäisyyttä muihin, tuulettamalla hyvin sisätiloja ja käyttämällä kasvomaskia.

Myös pesemällä käsiä usein saippualla ja vedellä tai puhdistamalla niitä alkoholipohjaisilla liuoksilla estetään viruksen siirtymistä käsistä elimistöön silmien, nenän tai suun kautta. Lisätietoja: Infograafi: Non-pharmaceutical measures (Muut kuin lääkepohjaiset toimenpiteet).

Treatment of COVID-19

Miten tautia hoidetaan?

Covid-19-taudin hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä, jotka kohdistuvat suoraan virukseen, on tulossa saataville. Niitä käytetään pääasiassa vakavan taudin ehkäisemiseen riskiryhmissä.

Useimpien vakavaa tautia sairastavien potilaiden pääasiallisena hoitona on edelleen tukihoito, kuten happihoito ja nestetasapainosta huolehtiminen. Se on usein hyvin tehokasta.

Uusimmat covid-19-hoitoja koskevat tiedot ovat saatavilla Euroopan lääkeviraston verkkosivustossa Treatments and vaccines for COVID-19 (Covid-19-hoitomenetelmät ja -rokotteet) ja Euroopan komission verkkosivustossa Covid-19-taudin hoitomenetelmät (europa.eu)

 

Lisätietoja

 

--------------------------------------------------------------------

Viite:

(1) Maailman terveysjärjestön (WHO) pääjohtajan avauspuheenvuoro covid-19-tautia koskevassa tiedotustilaisuudessa 11. maaliskuuta 2020. Saatavilla verkko-osoitteessa https://www.who.int/dg/speeches/detail/who-director-general-s-opening-remarks-at-the-media-briefing-on-covid-19---11-march-2020

 

Huomautus: Tämä tiedote on tarkoitettu antamaan yleisluonteisia tietoja. Sillä ei saa korvata terveydenhuollon ammattihenkilön omakohtaista asiantuntemusta ja hänen tekemäänsä arviointia.

Covid-19-rokotteet

Lue lisää covid-19-rokotteiden toiminnasta, niiden kehittämisestä ja hyväksymismenettelystä sekä siitä, miten niiden turvallisuutta seurataan.