Miten rokotteet vaikuttavat?

Jokainen virus ja bakteeri saa aikaan ainutkertaisen vasteen immuunijärjestelmässä ja tietyissä soluissa, joita on veressä, luuytimessä ja koko kehossa. Tällaisia soluja ovat muun muassa T-solut ja B-solut.

Rokote saa aikaan immuunivasteen ja kehoon kehittyy ”muisti” tiettyä tautia varten. Rokote ei kuitenkaan aiheuta tautia.

Suurin osa rokotteista sisältää voimakkaasti heikennetyn tai inaktivoidun (tapetun) muodon viruksesta tai bakteerista, joka yleensä aiheuttaa taudin, tai pieniä osia viruksesta tai bakteerista. Sitä kutsutaan antigeeniksi.

Kun henkilölle annetaan rokote, hänen immuunijärjestelmänsä tunnistaa antigeenin vieraaksi. Tällöin immuunijärjestelmän solut aktivoituvat tappamaan tautia aiheuttavan viruksen tai bakteerin ja muodostavat vasta-aineita sitä vastaan. Vasta-aineet ovat erityisiä proteiineja, jotka auttavat tuhoamaan virukset tai bakteerit.

Jos henkilö joutuu myöhemmin kosketuksiin saman tarttuvan viruksen tai bakteerin kanssa uudestaan, hänen immuunijärjestelmänsä ”muistaa” sen. Immuunijärjestelmä alkaa nopeasti valmistaa oikeita vasta-aineita ja aktivoi oikeat immuunisolut tappamaan viruksen tai bakteerin. Näin se suojaa henkilöä saamasta tautia.

Immuniteetti kestää yleensä vuosia, toisinaan koko eliniän. Sen keston pituus vaihtelee taudin ja rokotteen mukaan.

Rokotuksen ansiosta kehittynyt immuniteetti suojaa paitsi rokotettua ihmistämyös rokottamattomia ihmisiä yhteisössä, esimerkiksi vauvoja, jotka ovat liian nuoria rokotettavaksi. Tämä laumasuoja voi toimia vain, jos rokotettuja ihmisiä on tarpeeksi.

Sitä vastoin henkilö, joka tulee immuuniksi sairastumalla tautiin, voi altistaa muita rokottamattomia ihmisiä taudille. Tällä henkilöllä on myös riski saada komplikaatioita.

      How vaccines work
      1. Antigeeni 2. Vasta-aineet 3. Immuunivaste

      Osa uusista rokotteista ei sisällä antigeeniä. Ne sisältävät sen sijaan ”ohjeet” elimistölle antigeenin valmistamiseksi. Ohjeiden avulla elimistön solut osaavat valmistaa antigeenin, joka on täsmälleen samanlainen kuin pieni osa oikeaa virusta.

      Tällaiset ohjeet voivat olla

      • mRNA-molekyyli mRNA-rokotteessa tai
      • muunnettu, vaaraton virus virusvektorirokotteessa.

      Kun henkilö saa mRNA- tai virusvektorirokotteen, tietyt elimistön solut lukevat rokotteen sisältämät ohjeet. Sen jälkeen nämä solut tuottavat antigeenin lyhyessä ajassa ennen mRNA:n tai vaarattoman viruksen hajottamista.

      Immuunijärjestelmä tunnistaa antigeenin elimistölle vieraaksi, jolloin immuunisolut aktivoituvat ja elimistö alkaa valmistaa vasta-aineita.

      Joidenkin covid-19-rokotteiden toiminta perustuu mRNA:han tai muunnettuun virukseen. Maaliskuussa 2021 EU:ssa myyntiluvan saaneita covid-19-rokotteita oli neljä. Comirnaty ja Moderna ovat mRNA-rokotteita, Vaxzevria (aiemmin COVID-19 Vaccine AstraZeneca) ja Janssen ovat virusvektorirokotteita.

        Page last updated 30 Huh 2021