Tosiasiaa koronaviruksesta

Mikä covid-19-tauti on?

Covid-19 on sairaus, jonka aiheuttajana on vakavan äkillisen hengitystieoireyhtymän aiheuttava koronavirus 2 (SARS-CoV-2). SARS-CoV-2 on uusi koronaviruskanta, jota ei ollut todettu ihmisillä ennen joulukuuta 2019. Koronaviruksia on monta eri tyyppiä. Suurinta osaa niistä esiintyy eläimissä, mutta osa voi tarttua myös ihmisiin.

Maailman terveysjärjestö (WHO) julisti vuoden 2019 lopulla alkaneen covid-19-epidemian pandemiaksi 11. maaliskuuta 2020 (1). Kyseessä on ensimmäinen koronaviruksen aiheuttama pandemia.

Symptoms of COVID-19

Mitkä ovat covid-19-taudin oireet?

Covid-19-taudin vakavuus vaihtelee, ja oireita ei välttämättä ole lainkaan. Taudin mahdollisia oireita ovat

  • kuume
  • yskä
  • kurkkukipu
  • maku- ja/tai hajuaistin muutokset tai katoaminen
  • yleinen heikotus
  • ripuli
  • väsymys
  • lihaskipu.

Vakavissa tapauksissa oireina voi olla

  • vakava keuhkoinfektio
  • verenmyrkytys ja septinen sokki (yleistynyt infektio ja tulehdusvaste).

Kaikki nämä oireet vaativat lääketieteellistä erikoishoitoa ja tukitoimia.

Potilaan tila voi heiketä nopeasti. Näin käy usein taudin toisen viikon aikana.

Mitä ovat covid-19-taudin komplikaatiot?

Osa tautiin sairastuneista tarvitsee sairaalahoitoa tai jopa tehohoitoa, jonka kesto voi olla pitkä. Vakavista hengitystieoireista kärsivät potilaat voivat tarvita hengityskonehoitoa, joka saattaa altistaa sekundaarisille bakteeri-infektioille. Lisäksi covid-19-potilailla voi olla komplikaatioita, kuten aivohalvaus tai sydänkohtaus, veren lisääntyneen hyytymisen vuoksi. Joillakin potilailla on neurologisia oireita, kuten persoonallisuuden tai vireystason muutoksia.

Sairaalahoidon tarve kasvaa nopeasti iän myötä erityisesti 60 vuotta täyttäneillä ja potilailla, joilla on perussairauksia.

Covid-19-potilaiden riski kuolla suurenee nopeasti iän myötä, ja se on merkittävästi suurempi kuin influenssassa. On yhä ilmeisempää, että jotkin potilaat saattavat kärsiä covid-19-infektion pitkäaikaisseurauksista, kuten hengitysvaikeuksista ja nopeasta sykkeestä.

Transmission of COVID-19

Miten covid-19-tauti leviää?

Viruksen uskotaan saaneen alkunsa lepakoista, mutta se siirtyy nyt ihmisestä toiseen.

Tämänhetkisen arvion mukaan yksi tartunnan saanut tartuttaa keskimäärin kaksi tai kolme muuta henkilöä, jos mitään ehkäiseviä toimia ei toteuteta.

Virus leviää lähinnä hengitysteiden pisaratartuntana ja aerosolien mukana, kun tartunnan saanut aivastaa, yskii tai on läheisessä vuorovaikutuksessa muiden kanssa (yleensä alle kahden metrin päässä). Näitä pisaroita saatetaan hengittää tai ne voivat laskeutua pinnoille, joita joku muu ehkä koskettaa. Tällöin ne voivat aiheuttaa tartunnan joutuessaan kosketuksen myötä nenään, suuhun tai silmiin. Virus voi levitä myös tartunnan saaneesta ihmisestä kaksi päivää ennen oireiden ilmaantumista.

Virus säilyy eri pinnoilla useita tunteja (kupari tai pahvi) tai muutaman päivän (muovi tai ruostumaton teräs).

Covid-19-taudin keskimääräinen itämisaika (eli aika virukselle altistumisesta oireiden alkamiseen) on nykyisen arvion mukaan noin 5–6 päivää, mutta yleensä 1–14 päivää.

Risk groups of COVID-19

Kenellä on riski sairastua covid-19-tautiin?

Kuka tahansa voi saada covid-19-taudin. Joillakin ihmisryhmillä on suurentunut riski sairastua tautiin vakavasti. Lapsilla oireet ovat useimmiten lievemmät kuin aikuisilla.

Covid-19-epidemia voi puhjeta sisätiloissa, joissa oleskelee paljon ihmisiä. Tapauksista on ilmoitettu esimerkiksi vankiloissa, vastaanottokeskuksissa ja elintarvikkeiden tuotantolaitoksissa. On mahdollista, että kylmä ja kostea ilma suurentaa viruksen leviämisen riskiä.

Seuraavilla ryhmillä on suurentunut vakavan covid-19-taudin riski:

  • 60 vuotta täyttäneet
  • ihmiset, jotka ovat ylipainoisia tai joilla on perussairauksia, kuten verenpainetauti, diabetes, sydän- ja verisuonisairaus, krooninen hengityselinsairaus tai heikentynyt immuunijärjestelmä.
Prevention of COVID

Miten covid-19-tautia voidaan ehkäistä?

Covid-19-taudin ehkäisemiseen tarkoitettuja rokotteita tuli saataville EU/ETA-maissa ensimmäisen kerran joulukuun 2020 loppupuolella.

On suositeltavaa välttää suuria ihmisjoukkoja ja pitää fyysistä etäisyyttä muihin ihmisiin julkisilla paikoilla (vähintään metri ja mieluiten kaksi metriä). Näin voidaan pienentää pisaratartunnan riskiä.

Lisää tietoa toimista, joilla ihmiset ja yhteisöt voivat hidastaa covid-19-taudin leviämistä saa  hillitsemistoimenpiteitä käsittelevästä infografiikasta.

Koska virus pääsee elimistöön silmien, nenän tai suun kautta, on tärkeää olla koskettamatta kasvojaan, jos ei ole pessyt käsiä. Kaikissa tilanteissa on suositeltavaa pestä kädet vedellä ja saippualla vähintään 20 sekunnin ajan tai puhdistaa kädet huolellisesti alkoholipohjaisella liuoksella, geelillä tai puhdistuspyyhkeellä.

Treatment of COVID-19

Miten tautia hoidetaan?

Tutkijat ja kliinikot tutkivat useita hoitoja covid-19-tautiin.

Terveydenhuollossa hoidetaan lähinnä taudin oireita itse viruksen sijaan. Tartunnan saaneille potilaille annetaan oireenmukaista hoitoa (esim. happihoitoa tai nestehoitoa), joka voi olla hyvin tehokasta.

Tällä hetkellä testataan useita virukseen vaikuttavia lääkkeitä, jotka on tarkoitettu vaikeasti sairaille ja kriittisessä tilassa oleville potilaille, mutta niiden käyttöä on vielä arvioitava aiempaa perusteellisemmin. Meneillään on useita kansainvälisiä kliinisiä kokeita, joissa arvioidaan eri lääkkeiden ja vasta-aineiden tehoa.

Uusinta tietoa covid-19-hoidoista saa Euroopan lääkeviraston verkkosivustolta  Hoitoja ja rokotteita covid-19-tautiin

Lisätietoa

 

--------------------------------------------------------------------

Viite:

(1) WHO:n pääjohtajan alkusanat covid-19-tautia koskevassa tiedotustilaisuudessa 11. maaliskuuta 2020: https://www.who.int/dg/speeches/detail/who-director-general-s-opening-remarks-at-the-media-briefing-on-covid-19---11-march-2020

 

Huomautus: Tämän tiedotteen sisältö on tarkoitettu yleisluonteiseksi eikä se ole rinnastettavissa terveydenhuollon ammattilaisen asiantuntemukseen eikä hänen tekemäänsä arviointiin.

Covid-19-rokotteet

Euroopan unioni vastaa sen varmistamisesta, että turvalliset ja tehokkaat covid-19-rokotteet saadaan yleiseen käyttöön EU-maissa ja ETA-alueella. Euroopan komissio myöntää myyntiluvan covid-19-rokotteille Euroopan lääkeviraston (EMA) arvioinnin ja EU:n jäsenvaltioiden kuulemisen jälkeen. Ensimmäiset rokotteet annettiin vuoden 2020 lopussa.